Älykkäämmät kaupungit

1900-luvulla vain 13 prosenttia maailman väestöstä asui kaupungeissa. Vuoteen 2050 mennessä määrä nousee maailmalla jopa 70 prosenttiin. Nopea kaupungistuminen on taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen symboli, mutta samanaikaisesti se on valtava rasite kaupunkien infrastruktuurille. Onneksi haaste on tunnistettu ja kaikkialla maailmassa etsitään uusia tapoja kehittää kaupunkeja ja yhteiskuntaa sekä tuottaa palveluita niiden asukkaille.

Liikenneviranomaiset Tukholmassa, Singaporessa ja Brisbanessa ovat ottaneet käyttöön älykkäitä järjestelmiä vähentääkseen saasteita ja lisätäkseen kaupunkiliikenteen sujuvuutta. New Yorkin kaltaiset suurkaupungit ovat löytäneet uusia tapoja kriisin- ja onnettomuuksien hallintaan ja jopa estäneet niiden syntymistä. Suuri pariisilainen terveydenhuoltopalveluiden tuottaja on ottanut käyttöön potilastietojärjestelmän, joka mahdollistaa sujuvan tiedonsiirron eri osastojen ja poliklinikkojen välillä paremman ja kokonaisvaltaisemman hoidon varmistamiseksi. Ja tämä kaikki on vasta alkua.

Joustavien ja tehokkaiden palveluiden tuottaminen on ajankohtainen haaste myös suomalaisille kaupungeille. Asukkaiden palvelut on turvattava ja niitä on voitava kehittää entistä pienemmillä resursseilla. Palveluiden on oltava myös jokaisen saatavilla. Keskitettyjä ja sähköisiä palveluita kehitettäessä on huolehdittava, että myös haja-asutusalueiden asukkaat voivat käyttää niitä vaivattomasti.

Suomen hallitus linjasi maaliskuussa 2009, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi tulee olla mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. Hallituksen tavoitteena on palauttaa Suomi maailman viiden parhaan julkishallinnon sähköisiä asiointipalveluita tarjoavan maan joukkoon vuoteen 2015 mennessä.

Tarkoituksena on luoda konsepti julkisen hallinnon sähköisille verkkopalveluille. Tavoitteena on tuottaa kansalaisille heidän tarvitsemansa julkisen hallinnon palvelut – lomakkeet, asiakirjat, säädökset ja yhteystiedot – yhden verkko-osoitteen kautta. Suunnitteilla on myös yksittäisten kansalaisten sekä yritysten asiointitilit, jotka kokoavat tietoja ja toimivat sähköisinä postilaatikkoina. Sähköistä asiointia kehitettäessä on olennaista, että järjestelmät ovat yhteensopivia ja keskustelevat keskenään. Loppukäyttäjän kannalta on tärkeää päästä käyttämään kaikkia palveluita sekä saamaan tietoa turvallisesti, helposti ja monikanavaisesti (Internet, palvelupiste, puhelinpalvelu, mobiilipalvelu, kirje) yhdestä osoitteesta.

Uusia toimintatapoja etsitään myös koulumaailmaan. Hallituksen Arjen tietoyhteiskunta –ohjelmaan kuuluva Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa –hanke on asettanut tavoitteen viedä suomalainen koulu ja osaaminen kohti Euroopan kärkeä. Hankeen visio on, että vuonna 2011 kouluilla on käytössään innovatiivisia ja luovia tapoja hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja oppimisessa. Tavoitteen saavuttamiseksi yksittäisten kärkihankkeiden sijaan on oleellista saada parhaat käytännöt opetuksessa, oppimisessa ja toiminnan kehittämisessä jalkautetuksi osaksi jokapäiväistä toimintaa kaikissa Suomen kouluissa.

Yksi innovatiivinen tapa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa on avoin maailma ja avoin tietotekniikka. Avoin tietotekniikka mahdollistaa oppimisen, opetuksen ja koulun hallinnon palveluiden helpon ja joustavan käytön mistä ja milloin tahansa kustannustehokkaasti. Tällöin resursseja vapautuu ja niitä voidaan kohdentaa varsinaiseen opetustyöhön ja sen korkean laadun ylläpitämiseen.

Kaupungit ovat talouden, hallinnon, kulttuurin ja teknologian keskuksia. Olemme riippuvaisia niistä. Tehtävämme onkin varmistaa, että ne toimivat mutkattomasti ja tarjoavat nyt ja tulevaisuudessa hyvinvointia ja älykkäitä palveluita asukkailleen.