Suomen IBM:n historia

IBM:n historiaa Suomessa 1936-2010

Sota-aika

Sodan aikana Suomen IBM pyrki pärjäämään omin voimin, sillä yhteydet pääyhtiöön katkaistiin vähitellen, ja miespuolinen henkilökunta oli ajoittain kokonaisuudessaan asepalveluksessa. Teknikkoja lainattiin esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta. Mukautumalla poikkeustilanteeseen vältettiin toiminnan lamautuminen.

Näissä vaikeissa olosuhteissa juuri toimintansa aloittanut Kansaneläkelaitos antoi yhtiölle vaativan tehtävän pystyttää kaksi reikäkortistoa, jotka kumpikin kattoivat n. 2 miljoonaa vakuutettua henkilötietoineen. Lävistystyön jälkeen kortistot oli lajiteltava, toinen kunnittain ja toiseen kaikki vakuutetut aakkosjärjestyksessä.

Poikkeukselliset olosuhteet huomioiden tehtävä oli valtava. Työ kuitenkin vietiin kunnialla läpi lähes yksinomaan naisvoimin. Onnistuneen työn ansiosta Suomen IBM voitti Powersin kilpailussa Kansaneläkelaitoksen konesopimuksesta lokakuussa 1941.

Sodanjälkeinen reikäkorttiaika

Miesten palattua asepalveluksesta syyskuussa 1944 siirryttiin vähitellen normaalielämään. Asiakkaat alkoivat pian kiinnostua uusista reikäkorttikoneista, vaikka koneiden toimitusmahdollisuudet olivat edelleen epävarmat. Postisäästöpankin lokakuussa 1945 tilaama konekanta oli siihenastisista suurin. Merkittävä tapahtuma oli myös Rosenlew-yhtymän päätös vuonna 1947 soveltaa reikäkorttikoneita Porin konepajan laskentatoimeen. Nyt oli saatu Suomen ensimmäinen teollisuusasiakas, ja tämä vaikutti rohkaisevasti moniin muihin tekeillä oleviin kauppoihin.

Vuonna 1947 Helsingin verovirasto otti ratkaisevan askeleen kohti rutiinitöiden automatisointia. Suomen IBM:lle oli toimitettu muutamia USA:n armeijan Ranskaan jättämiä reikäkorttikoneita. Nämä niin kutsutut maihinnousukoneet asennettiin veroviraston käyttöön, ja näin saivat alkunsa valtion verolaskentaa palvelevat tietokonekeskukset.