Suomen IBM:n historia

IBM:n historiaa Suomessa 1936-2010

Alkuaskeleet

Think
Thomas J. Watson Sr:n
lanseeraama "Think"-
tunnuslause eri kielillä.
IBM:llä oli Suomessa toimintaa jo vuodesta 1923 alkaen, mutta oman itsenäisen yhtiön International Business Machines Corporation perusti Suomeen syksyllä 1936. Yhtiö rekisteröitiin 1.12.1936 ja yrityksen nimeksi tuli Oy International Business Machines Corporation of Finland Ab. Tämä muutettiin jo seuraavana vuonna Oy Watson Business Machines Ab:ksi, ja lopulta nykyiseen muotoonsa Oy International Business Machines Ab.

Yhtiökokouksessa tammikuussa valittiin vasta perustetun yhtiön toimitusjohtajaksi IBM:n silloinen Euroopan johtaja J.E. Holt oman toimensa ohella. Häntä seurasi pian norjalaissyntyinen Rolf Hurup, kunnes tehtävään kutsuttiin toukokuussa 1938 ekonomi Einar Dickman. Dickman toimi Suomen IBM:n toimitusjohtajana vuoteen 1956 saakka. Käydessään Suomessa kesäkuussa 1938 pääyhtiön johtaja Thomas J. Watson Sr. kutsui ministeri Carl Enckellin Suomen IBM:n hallituksen puheenjohtajaksi.

Perustamisvaiheessa Suomen IBM:llä työskenteli neljä henkilöä, ekonomit Einar Dickman ja Bengt Grönholm sekä insinöörit Lars Hongell ja Gösta Engberg.

Suomen IBM:n ensimmäinen konttori oli pieni asunto Pohjoismaiden Yhdyspankin (sittemmin SYP) talossa Unioninkadulla. Syksyllä 1938 yhtiö sai haltuunsa n. 300 neliömetrin huoneiston Kasarmikatu 44:ssä. Tässä talossa Suomen IBM toimi yli 20 vuotta, kunnes se vuonna 1960 muutti Mannerheimintie 8:aan.

Agentuurivaihe

Tietokoneilla on Suomessa pitkät perinteet, sillä jo 1920-luvun alussa asennettiin Tilastolliseen päätoimistoon Suomen ensimmäiset reikäkorttikoneet eli Hollerith-koneet. Nämä olivat nykyisten tietokoneiden edeltäjiä. IBM-valmisteisten reikäkorttikoneiden käytön uranuurtajia olivat myös mm. vakuutusyhtiö Sampo Turussa sekä Tullihallituksen tilastotoimisto.

Ennen sota-aikaa IBM markkinoi myös ajantarkkailulaitteita (ITR- eli International Time Recording -tuotteet). Pian itsenäistymisen jälkeen myyntiin tuli Electromatic-sähkökirjoituskone, jonka ensimmäinen ostaja oli Hufvudstadsbladet vuonna 1937.

Itsenäinen vaihe ennen sotaa

Suomen IBM:n perustamisaikoihin yhtiön kirjanpitolaitteiden tuoteryhmää täydennettiin lukuisilla uusilla ja uudistetuilla tuotteilla. Suomen IBM tekikin ensimmäiset sopimuksensa reikäkorttikoneiden kaupallisista sovelluksista pian perustamisensa jälkeen. Ensimmäinen tämän alan asiakas oli Paulig, jonka konevuokrasopimus allekirjoitettiin 1937. Seuraavana vuonna Fazerkin liittyi tähän asiakasryhmään.

Paulig lähti ensimmäisenä Suomessa ennakkoluulottomasti soveltamaan reikäkorttikoneita laskutukseen ja siihen liittyviin tehtäviin. Koko järjestelmä oli luotava alusta lähtien ilman alan esikuvia maassamme. Fazerin sisäänajovaihe keväällä 1939 meni jo huomattavasti helpommin.

Näihin aikoihin myös muutama muu asiakas seurasi Pauligin ja Fazerin esimerkkiä. Pohjoismaiden yhdyspankki PYP päätti ensimmäisenä pankkina Pohjoismaissa siirtyä reikäkorttikoneiden käyttöön. Suomi-yhtiö luopui kilpailevan Powersin tuotteista ja siirtyi IBM:n uusimpaan konekantaan. Näiden asiakkaiden koneet saatiin maahan osittain sodan kynnyksellä, osittain välirauhan aikana Petsamon kautta. Ehdittiin suorittaa vain muutamia testiajoja ennen kuin sota vei miehet asepalvelukseen. Yhdyspankin koneet toimivat sodan aikana hyvänä varaosavarastona, ja rauhan tultua niistä oli käytännössä enää pellit jäljellä.